torstai 16. maaliskuuta 2017

10 silmukan peitto

 

Jo jonkun aikaa sitten tympäännyin pienin jämälankakeriin. Siis niihin, jotka tulee tietty säästettyä jostain villasukkaprojekteista ja lopulta niitä kertyy siihen malliin, että niistä saisi ehkä hienoimmat tai hirveimmät jämälankasukat. Ja silti sitä lankaa jäisi jäljelle.

Törmäsin jossain 10 stitch blankettiin, eli peittoon, jossa neulotaan koko ajan 10 silmukalla. Katselin Ravelrystä kuvia muiden peitoista ja pistin omat langat järjestykseen.


Ideoita värijärjestykseen etsiskelin värikynistä - siis siitä järjestyksestä missä ne värit ovat paketissa.

Ravelryssä ja Instagramissa on paljon väliaikakuvia tästä projektista. Olihan tämä taas sellainen pidempi projekti, aloitin työn viime toukokuussa ja päättelin langat viime viikolla. Tietty välillä tuli pieniä taukoja tekemisessä, joulun aikaan pisin. Mutta varsin isolla innolla tätä tuli neulottua - etenkin aina värinvaihtokohdissa.

Ja hitsi mää tykkään tästä!
 


 
Tykkään siitä, että peiton ilme muuttuu kun peiton taittelee. Erityisesti tämä kulma on suosikkini värien suhteen. Langat ovat noin 7 veljeksen paksuisia, osa vähän ohuempia, osa vähän paksumpia. Pari itsekehrättyäkin pääsi mukaan - ne ovat tuossa oikeassa reunassa näkyvä vaaleanpunainen ja sen vieressä näkyvä violetti, jonka seassa on punaista, sinistä, keltaista... Lanka on Sari-silkkikuidusta kehrättyä lankaa.
 



Tämä jälkimmäinen kuva on ikäänkuin peiton oikea puoli. Se 10 silmukalla neulominen onnistuu siis sillä, että työn reunoissa poimitaan aina yksi silmukka ja neulotaan yhteen varsinaisen silmukan kanssa. Tykkään kuitenkin enemmän tuosta "nurjasta", joka on sileämpi. Löysin hyvän videon lankojen päättelystä ainaoikeinneuloksessa - päättelyä ei siis näy juuri ollenkaan ja sen huomaa vain astetta paksumpana kohtana neuleessa. Ja itse ainakin sain lähes koko langan pujoteltua, joten langan pätkiä ei juuri jäänyt. Ainoa vain, että lyhyet päät nousevat käytössä ylös. Tässä linkki videoon.

Langan menekki: 1027 g
Puikot: 3.5 mm sukkapuikot
Malli: Ten stitch blanket

Aurinkoista kevättä!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kesken

Tällä kertaa ei ole valmista näytettävää, mutta ajattelin esitellä kasan keskeneräisiä. No, ehkä yksi valmistunut saattaa mukaan hypätä. 

Minä olen niitä käsityöihmisiä, jotka kuljettavat käsityötä joka paikkaan. Toistaiseksi leffateatteri on ollut ainoa paikka missä en ole neulonut. Tai no, vessaan asti en ole myöskään viitsinyt töitä viedä. Mutta muuten ne kulkevat aina mukana. Eikä muuten ole ihan sama mitä mukana kuljettaa - töissä kokousneuleen pitää olla sellainen että pysyy kärryillä mutta mielenkiinto pysyy yllä (toistaiseksi vain yksi kokous kuussa on sellainen jossa käsitellään myös sellasia juttuja jotka eivät aina kosketa omaa työtä). 

 
Työnpuolesta tällä hetkellä lapaset kummitytölle. Tosin komento kävi, että saisiko nämä mustavalkoisena. Siinäpä seuraava työ sitten - nämä menevät sitten toiselle kummitytölle. Kokeilussa muuten ensimmäistä kertaa intialainen peukalokiila. Tämä nyt on vähän ehkä haastava seurattava kokouksissa, mutta se on pieni ja kevyt työ.

Vapaa-ajan neule on ehkä tällä hetkellä hitaimmin edistyvä työ. Voi johtua myös 2 mm puikoista. Ja siitä että malli mukkautuu neuloessa. Vapaa-ajalle valitsen yleensä vähän haastavampaa, mutta pientä. Sukat on aika perusjuttu. Laitan kuvan kun valmistuvat.

Sohvalla on yleensä yksi tai kaksi neuletta. Siis siellä missä on suosikkineulepaikkani. Sohvalla on ne isoimmat työt ja ne, jotka ovat ehkä haastavimpia. Nykyinen iso työni on 10 stitch blanket jämälangoista.
 
Toisena työnä on "mielialanvaihdosneule" eli se neule jonka otan esille, kun toinen työ tympäisee tai kaipaan jotain haastavampaa. Tällä hetkellä on työnalla huivi Yhteishyvän ohjeella. 

Yleensä minulla on myös ompeluksia kesken. Osa niistä vähän pidemmältä ajalta. Kuten eräs mekko, jonka aloitin varmaan 5 vuotta sitten ja se jämähti hihansuuhun. Eipä tuo varmaan päälle mahtuisi enää, mutta mielessä on ollut viedä mekko ammattilaiselle katsottavaksi - kangas on kuitenkin anopin tuomaa Thaimaasta. Pitäisi testata onko kangas silkkiä vai ei. Kesken on myös tilkkutyö, jonka sain tikattua viime viikolla. Nyt pitäisi päätellä langanpäät...
 
Ja se valmistunut sitten. Joskus tekee mieli tehdä jotain nopeaa. Tai ihan vaan siksi, että ystävä pyytää.

 
Tämä mustekala syntyi turvalonkeron ohjeella Novitan Miamista 3.5 mm koukulla. Silmät varastoista löytyneitä bambujämiä. Lonkerot ovat muuten kaikki eri kokoisia - en jaksanut lopussa enää tarkistaa silmukkamääriä, joten vertasin aina edelliseen ja lopulta ne tasaisesti pitenevät. Osoitus taas siitä, kuinka tärkeää on laskeminen :D

Hei muuten! Olen saanut ihka ensimmäisen lukijan! Tervetuloa mukaan :)



keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Vaahteranlehti

Mukavaa ystävänpäivän jälkeistä päivää! :)

Jokunen vuosi sitten löysin Ravelrystä huivin, jonka tein viime kesänä. Bloggasinkin siitä täällä. Ajatus oli hyödyntää lankaa, joka ei ollut omiin väreihin sopiva. Vahva saaja ehdokas oli ystävän kanadalainen äiti, mutta kun ystävä itse näki huivin, hän ihastui siihen itse. Tein huivin sillä ajatuksella, että lahjoitan huivi hänelle. Huivi sattui valmistumaan syntymäpäiväni alla, ja sukulaiset tulivat kylään. Mukana tuli myös 90-vuotias isoäitini, joka myös ihastui huiviin. Annoin huivin isoäidille, kuvaten kuitenkin ystävälle että teen hänelle toisen.

 
Tämän huivin piti olla joululahja, mutta huivi vietti lomaa joulun yli - ihan vain siksi että lahjansaaja oli käymässä Kanadassa. Lopulta valmistuminen kuitenkin venähti, ja huivi valmistui lähes kuukausi Kanadan vierailun jälkeen. Nyt mietin, että huivi lähtee varmaan syntymäpäivälahjaksi.

 
Eli siis Mapleleaf - huivi (rav.). Lankana Schoppelin Zauberball, puikot 4.5 mm. Lankaa meni 109 g eli kerä ja 9 g. Jämänä siis tästä työstä lähes kokonainen kerä, josta ajattelin tehdä vielä sukat huivin lisäksi.

Ohje on edelleenkin varsin mukava, mutta iso haaste on aukikirjoitettu ohje. En tulostanut ohjetta paperille, joten seurasin ohjetta tabletilla ja kirjoitin paperille meneillään olevan kerroksen. Ainahan se ei tietty toiminut ja välillä piti tehdä vähän salapoliisityötä ja selvittää missä mentiin. Muutaman virheen bongasin - pari langankiertoa oli päässyt vääriin kohtiin. Mutta eipä tuo kokonaisuutta haittaa. 
 
Zauberball oli uusi tuttavuus, ja ainakin näin huivissa lanka toimi mukavasti. Tuntuma on kuitenkin vähän muovinen, mutta lanka hauskasti ikäänkuin avautui pesun jälkeen. Katsotaan miten toimii sukissa.

Viime viikolla oli muuten hyvä ompelukonepäivä! Ostin joulun aikaan uuden saumurin, jonka sain vihdoin langoitettua pari viikkoa sitten. Samalla intouduin kaivamaan muutaman keskeneräisen projektin esille, ja viime viikolla viimeistelin niitä ompelukoneella. Lahjoin eilen ystävääni uudella projektipussukalla (josta en hoksannut sitten ottaa edes kuvaa), ja tuli fiilis, että pitää piipahtaa kangaskaupassa hakemassa uusia vetoketjuja. Jospa seuraavista muistaisi ottaa kuvatkin :D lisää näistä ompeluksista myöhemmin.

Mukavaa viikkoa!

tiistai 7. helmikuuta 2017

Rikotut helmet

Käytiin joulukuulla ukon kanssa vanhan ystävämme tyttären syntymäpäivillä. Hänen äitinsä on tullut tutuksi vuosien aikana, ja ystävä on ollut ahkera töiden tilaaja (mm. Mustangi-lapaset). Nyt myös äiti tilasi sukat.

Päätin vuoden vaihteessa, että välttelen uuden langan ostamista - lankavarasto on 15 kg. Siispä etsiskelin varastoista sopivat langat tähän projektiin. 
 
Langaksi valikoitui harmaa, Suupohjan kehruutehtaan Harmooni-lanka. Sain langan eräältä ystävältä, jonka varastot täydentyivät miehensä isotädin lankavarastoilla. Lanka oli aika paksua, ehkä aavistus paksumpaa kuin 7 veljestä, mutta ohuempaa kuin Isoveli. Puikkosuositus oli kuitenkin 3-4. 3.5 mm puikoilla tuli ainakin napakkaa jälkeä.

Kirjava lanka taas on pieni mysteerilanka. Ostin viime kesänä ystävän huutokaupasta 25 kg matonkudetta, ja siinä mukana tuli joukko selvästi itsevärjättyjä lankoja. Tässä langassa oli minusta aika kiva raita - tai ainakin se rauhoittui mukavasti harmaan kanssa.

Mallineuleena broken seed eli rikottu helmineule. Toisin sanoen siis päävärillä oikeaa ja toisella helmineuletta joka toinen kerros.
 
Näihin tuli kantapääksi tiimalasi. En ole vielä saanut kommenttia ystävän äidiltä, että tuliko näistä sopivat - ovat omaan jalkaa liian pienet. Rikottu helmineule tahtoo vähän levitä, joten kannattaa valita vähän pienempi koko kuin tavallisesti.

Minulla oli tarkoitus selvittää, onko tuo värillinen lanka villasekoitetta. Tajusin asian vasta ihan viime metreillä, joten pujottelin varalta harmaata lankaa halkaistuna kantapään ja päkiän kohdalle vahvikkeeksi. Täytynee ottaa selvää ennen seuraavaa projektia - lankaa nimittäin jäi aika reilusti. Harmaa päätyi jo jämälankaprojektin suihin, siitä on kuvia instagrammissa (siloahoska) ja Ravelryssä (Tiinatuuli).

Blogiin on viime aikoina päätynyt ehkä vähän perusneuleita, mutta ensi kerralla on luvassa jotain vähän erikoisempaa -huivi putosi puikoilta ja se pötkötellään parhaillaan pinkeänä työhuoneen sohvalla. Siitä siis lisää ensi kerralla.

Aurinkoisia kevättalven päiviä! :)

torstai 2. helmikuuta 2017

Mustaherukkapurkkaa

Kun Lissu tuli taloon, on kuidun kulutus kasvanut kovasti. Olen ostanut kuituja paljon Haukiputaan Ilosta, mutta myös paljon netin kautta - erityisesti Etsyn kautta. Harmi kun Ilo nyt lopetti toimintansa, mutta onneksi Louhittaren luola on myös lähellä. Kävin siellä ensimmäisen kerran kesällä, ja se on aika vaarallinen paikka. Ihan liikaa ihan liian ihania lankoja ja kuituja :D Suunnttelimme ystävän kanssa, että kävisimme Luolan neuletapaamisessa joku lauantai, mutta tämä kevät näyttää olevan suosittu lauantaityöpäivä. Olisin päässyt yhteen tapaamiseen ja seuraava sopiva on vasta toukokuussa.

No, tämän vuoden ensimmäinen kehruu valmistui jo joululomalla. Sain ukkoseltani joululahjaksi niddy noddyn. En ole löytänyt sille sopivaa suomennosta, sillä vyyhdinpuut ovat käsittääkseni sama kuin sirkansääret eli ne ovat enemmän vyyhdin kerimistä varten. Niddy noddy on apuväline vyyhdin tekemiseen.

 
Tällä niddy noddyllä tehdyt vyyhdit ovat ympärysmitaltaan 2 yardia eli n. 182 cm. Tykkään!

 
Valmistunut lanka on Pan's Fleece and Fibren Blueberry Bobblegum puni. Puni tarkoittaa tässä kuidun muotoa. Tavallisesti kuitu tulee topsina eli pitkänä paksuna pätkänä - vähän niinkuin hyvin paksua lankaa. Puni on karstamyllyllä tehtyjä pötköjä.
 

Kuitu on merinoa ja silkkijätettä. Kuitua oli alunperin 90 g, mutta silkki oli tuollaisina möykkyinä ja se varisi aika tehokkaasti kehrätessä. Lankaan hyppäsi mukaan myös violettia Merino-nylonia, jota oli jäänyt pieni nöttönen toisesta kehruuprojektista (yritti piiloutua mokoma, mutta nyt ei päässyt karkuun!). Tästä syntyi Mustaherukkapurkka (joo, nimi oli mustikkapurkka, mutta jotenkin se vääntyi mustaherukaksi kuitenkin)
 
Vyyhdissä on siis 86 g ja 262 m. Menee siis DK luokkaan. Lanka on kerrattu kahdelle säikeelle. Jostain syystä sopivan kuvan ottaminen oli haastavampaa - kuidussa värit toistuvat oikein ja kirkkaammin.
 

Sellaista tällä kertaa. Kaapissa jo odotteleekin hyvä kasa uusia kuituja. Näitä lankojakin alkaa olla hyvä määrä, joten täytyy niitä varmaan kohta ryhtyä neulomaankin.

Mukavaa viikkoa!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Mustangit

Eräs ystäväni on vuosien varrella tilannut useitakin käsitöitä. On sukkia ja Lakupekka-patalappuja. Tällä kertaa tuli tilaus miehelle. Mies on automiehiä ja hänellä on jatkuvasti jokin tuunausprojekti menossa. Hän on Mustang- miehiä, joten ystävä tilasi hänelle syntymäpäivälahjaksi lapaset.

 

Malli on ystäväni suunnittelema, ja näin neulojan näkökulmasta mukavan simppeli. Tietty mietin, että miten pystyisin toteuttamaan pystyraidat ja kirjoisi päälle merkin hevoskuvion, mutta tartuin pitkästä aikaa vaan siihen että teen sen, mitä ystävä pyysi. Lahjansaajaa ei tietysti saatu testaamaan lapasia, mutta mittojen vertailun jälkeen huomasin että ystävän miehellä on saman mittaiset sormet kuin itselläni. Katsotaan siis miten käy.

 

LankanaViking of Norway Sportragg, puikot 3,5 mm. Musta lanka riitti juuri ja juuri, muita värejä kului vain pari grammaa - harmaata vähän enemmän. Nimikirjaimet on silmukoitu päälle lopuksi.

Anteeksi mielikuvituksettomat kuvat - nappasin ne nopeasti töissä (vain huomatakseni myöhemmin ettei kiirettä ollutkaan - ystävä oli kipeänä eikä siis saanut näitä mukaansa viime viikolla)

Mutta olipa ilo ottaa näiden jälkeen joululomalla olleet neuleet työnalle! Tässä projektissa ei ollut mitään valittamista, mutta sillä on selvästi vaikutusta mitä itse tahtoo tehdä. Toisaalta ennen joulua en jotenkaan innostunut neulomisesta, joten luultavasti pieni tauko omista töistä teki vain hyvää. Niistä sitten lisää myöhemmin. Instagrammissa postauksen kuvia keskeneräisistäkin töistä, löydät minut nimellä siloahoska.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Pikkuset sukat

Viime vuonna loka-marraskuulla syntyi lähipiiriin 3 uutta pienokaista. Reippaana tätinä tietysti neuloin kaikille jotain pientä. Ennätimme mukaan yksiin ristiäisiin, ja sinnekin neuloin jotain pientä.

 
Polarn O. Pyretin puvun kanssa pakettiin päätyi kärjestä aloitetut jämälankajunat. Lankoina käytin Gjestalin Maijaa (valkoinen ja pinkki, jotka jäivät isosiskon sukista  sekä jämälankavarastosta löytynyttä vaaleanpunaista (villi veikkaus Dropsin Baby Merino), puikot 3 mm. Aloitin siis kärjestä 8 silmukalla, lisäsin joka kerros silmukoita kunnes niitä oli ohjeen mukaiset 40 s. Raidoituksen apuna Raitageneraattori

Junasukkia tuli tehtyä viime vuoden puolella sen verran monta paria, että pitäisi keksiä jokin toinen malli. Päätin aloittaa lankalakon (15 kg varastoissa, huh), mutta Suomi100 juhlavuoden kunniaksi päätin ostaa aiheeseen sopivia lankoja tuleville pienille. Haaveissa on myös osallistua OYSin sukkakeräykseen, mutta tällä hetkellä olisi niin monta kivaa juttua odottamassa. Ehkäpä teen niitä sitten työpaikkaneuleena. Niin, mullahan on aina neule matkassa.Työlaukussa on aina palavereihinkin sopivaa neuletta mukana. Kotona on sitten haastavampia ja isompia töitä. Pitäisikin aloittaa vielä vapaa-ajan reissuihin sopiva neule - siis sellainen joka sopii kaverin luona istuskeluun ja ehkä autoreissuillekin. 

...mää luulen että tää on joku sairaus...